Borneo

Viisi vuotta sitten löysin uudelleen elementtini nimittäin veden. Olen aina ollut kova ja hyvä uimaan ja jotenkin lapsuuden muistoissa on paljon vedessä pulikoimista. Tähän on vaikuttanut erityisesti mummola,  joka sijaitsi veden äärellä ja jossa kaikki kesät vietettiin.  Mutta viisi vuotta sitten tutustuin uuteen vesiharrastukseen nimittäin sukeltamiseen ja se vei mukanaan. Suoritin sukelluskurssin Suomessa lokakuussa. Oli aika kylmää vettä silloin. No mutta sitten jo joulukuussa lähdimme noin viiden kuuden viikon Aasian kiertueelle. Silloin ihastuin sekä Aasiaan että myös sukellukseen trooppisissa vesissä. Vietimme silloisen tourneen loppupuolen Borneon itäpuolella sijaitsevalla saarella nimeltä Mabul. Teimme myös sukellusretkiä läheiselle Sipadan-saarelle,  joka suomalaisille lienee tuttu herrojen Fränti ja Vahanen kaappauksesta monia vuosia sitten.

Palasimme viime viikolla Mabulin ja Sipadanin sukellusparatiisiin neljäksi päiväksi. Koko tämän reissun aikana on ollut selvää,  että saarille palaisimme. Emme saaneet majoitusta varattua samasta loistavasta paikasta kuin silloin,  mutta aika kiva oli tämänkin kertainen. Asuimme neljää päivää vanhalla öljynporauslautalla,  joka oli muutettu sukelluskeskukseksi. Lautalta löytyivät majoitustilat,  aurinkokansi,  ruokailutilat,  sukellusvarusteille tilat,  pelihuone biljardipöytineen jne. Lautta seisoi tukevasti noin kilometrin päässä Mabul-saaresta. Oikein hauska tapa majoittua ja sukellella. Lisätietoa paikasta http://www.seaventures.com.

Ja ai että olikin taas mahtavia sukelluksia. Aivan yhtä mahtavia kun viisi vuotta sitten. Koin aivan valtavan voimakasta hyvänolon tunnetta sukelluksilla. Ihan kuin olisi kotiin tullut. Ja veden alla oli taas upeat korallit ja aivan käsittämättömän kauniita ja värikkäitä kaloja. Vesi oli miellyttävää 29 asteista. Enpä olisi onnellisempi voinut olla. Illat menivät lautalla syödessä ja ihmisten kanssa jutellessa. Tällaisiin paikkoihin,  missä yksi aktiviteetti yhdistää,  tulee yleensä aina aika sosiaalista porukkaa. Ja minusta kyllä aika helposti saa juttuseuraa. Mahtavien neljän päivän jälkeen siirryimme vielä Borneon pohjoisosassa sijaitsevaan kaupunkiin. Kota Kinabalu on saaren keskus ja täältä löytyi myös mahtavat sukelluspaikat. Aivan todella kivoja ravintoloita (joista suosikiksi nousi Chilli&Vanilli) ja kahviloita,  joista kivoin oli October Cafe. Tämä oli eka kerta kun Kota Kinabalussa sukellettiin,  ja paikkaa voi todella suositella. Ja onni potkaisi myös sään suhteen sillä aurinko hemmotteli kaikkien sukellusten ajan.

Tuleva viikonloppu menee Kuala Lumpurissa ja varmasti jo joutuu/saa erilaisia kotiasioita alkaa laittamaan kuntoon sillä kotimatka Suomeen häämöttää jo muutamien viikkojen päässä. Ja viikonlopun aikana on kiva viettää aikaa myös paikallisten kavereiden kanssa,  sillä pian on jo heippojen sanomiset edessä. Maanantaina lähdemme viideksi päiväksi tutustumaan Myanmariin. Siitä lisää sitten myöhemmin.

Kuala Lumpurin viimeiset viikot

Uusi-Seelanti ja Australia tekivät minuun vaikutuksen. Kuten ehkä jo aikaisemmastakin kirjoituksesta huokui, niin Uusi-Seelanti oli kertakaikkisen valloittava paikka. Mutta ei tämä hullumpi tämä Kuala Lumpurikaan ole. Täällä on nyt oltu muutama viikko Aussireissun jälkeen, jonka aikana on vietetty juhannusta ja synttäreitä. Olen muuten sitä mieltä, että Juhannus on mielentila ja pääsin oikein hienosti juhannustunnelmaan kuuntelemalla suomalaisia tangoja ja iskelmiä. En nyt kyllä enää muista mitä oli juhannuspäivänä ruokana, mutta ei se ainakaan ollut uutta perunaa ja silliä. Synttärit meni siis juhannusaaton kanssa samassa hötäkässä ja oikein riemukasta oli. Koko viikonloppu meni paikallisia kavereita tavaten ja maljaa nostaen. Ja tietysti kaikki onnittelut Suomesta lämmittivät erityisen paljon mieltä.

Synttäritjuhlinnan jälkeen ollaan koluttu kaupunkia vähän enemmän, koska nyt meillä molemmilla on aikaa enemmän tehdä arkena juttuja. Kävimme eläinmessuilla kaupungin toisella laidalla. Yhtenä päivänä piti saada hyvää pizzaa joten otimme taksin toiselle puolelle kaupunkia syömään pizzaa, joka osoittautui niin isoksi, että sitä samaa pizzaa syötiin vielä kaksi päivää. Piipahdimme myös eläinmessuilla. Ajatuksena oli käydä rapsuttelemassa koiria, koska omia on niin ikävä, että jotain korviketta piti saada. Kaikenlaisia koiria paikalla olikin, ehkä eniten kuitenkin puudeleita. Katsoimme agilitya ja hurrasimme kaikille koirille. Osa oli hurjan taitavia ja osa samaa kategoriaa meidän valkoisen koiran kanssa, jota ei ikimaailmassa saisi harrastamaan agilitya. Luulen, että se katselisi vain huvittuneena ajatellen, että luuletko tosissaan, että rupean hyppimään aitojen yli ja juoksemaan tunneliin. Itsepäinen, mukavuudenhaluinen ja maailman ihanin Snöffe-koira.

Kävimme muutaman paikallisen kaverin kanssa viime lauantaina myös kasinolla. Se sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Kuala Lumpurista ja paikan nimi on Genting Highland. Sinne menevät kaikki Kuala Lumpurista ja Malesiasta pelaamaan uhkapelejä. Minulle riitti muiden pelaajien katselu ja jännittäminen heidän puolesta sekä yksikätisen pelaaminen. Kyseessä olevaa hedelmäpeliä pelasin noin 10 eurolla. Ei siis kovin isot taloudelliset tappiot. No mutta meidän kuski pelasin vähän isommilla panoksilla ja voittikin ihan kivasti, joten hyvä homma. Kasinon jälkeen kävimme drinkeillä ja sitten vielä paluumatkalla syömässä rapsakkaa porsaan vatsaa kiinalaisessa ravintolassa.

Eilen aamulla otimme bussin vuoristoon. Kyseessä siis Cameron Highlands. Teimme yhden yön pikareissun ylängölle, jossa oli aivan mahtava ilma. Raikasta ilmaa ja lämmintä noin 26 astetta. Teki todella hyvää päästä pois Kuala Lumpurin välillä niin tuhkahduttavasta ilmasta. Tuolla Cameron highlandissä on Malesian suurimmat teeviljelmät. Kävimmekin katsomossa viljelmiä, tutustumassa teen valmistukseen sekä nauttimassa kupillise hyvän juustokakun kanssa. Samalla reissulla piipahdimme yhden vuoren huipulla (sinne mentiin siis järjestetyllä autokyydillä) 2300 metrissä ja teimme pienen kävelyn sammalmetsässä katselemassa lihansyöjäkasveja. Mukava pieni reissu.

Ylihuomenna perjantaina alkaa sitten kauan odotettu sukellusreissu. Suuntamme kohti Borneota ja sen itäpuolen uskomattomia sukelluspaikkoja. Saaret Mabul ja Sipadan on meidän molempien rakastamat sukelluspaikat, joissa olemme viimeksi olleet vuonna 2011. Nyt on aika palata tuonne upeiden korallien ja tuhansien kalojen ja kilpikonnien pariin. Olemme Borneolla yhteensä noin viikon verran ja osan matkasta vietämme Kota Kinabalussa muutamia ystäviä tavaten ja toki myös sukellellen. Laittelen tästä sitten lisää juttua kunhan pääsemme ensiksi perille.

Ai niin ja tänään 1.7. alkoi muuten minun virallinen kesälomani. Joten mikäs tässä lomalaisen ollessa.