Jäätikkö oli upea. Koko matka eli noin 7 tuntia oli vaihtelevaa maisemaa, mutta niistä viimeiset neljä olivat järisyttävän hienoja. Matkan ensimmäinen tunti meni ajellessa viinitilojen läpi. Viiniköynnökset olivat ruskeita oksia, koska sato on korjattu noin kolme kuukautta sitten ja nyt on tosiaan täällä talvi. Viiniköynnösten juurella oli lampaita kaikkialla syömässä ruohikkoa. Aika ekologista nurmenhoitamista sanoisin.
Matkan aikana ajettiin vuoron merenrantaa ja vuoroin vuorten solissa. Sää oli loppumatkasta sateinen ja harmaa, joten maisema ei päässyt täysin oikeuksiinsa, mutta upeaa se oli silti. Mielestäni maisema oli 1000 kertaa upeampi kuin Lappi, jonne lapsena olen tehnyt lukemattoman määrän hienoja matkoja ja joiden takia Lapin kärpänen on puraissut minuakin. Samaa tunnelmaa kuin Lapissa en tietenkään saanut, koska olen täällä ensimmäistä kertaa ja Lappiin puolestaan olen enemmän tai vähemmän kasvatettu. Täällä porojen sijasta nummella tallustelee miljoonittain lampaita. Jylhät vuorijonot kulkevat kokoajan autotien vieressä. Valkoiset lumihuiput vuorilla ovat upean näköisiä ja kertovat vuorten korkeudesta. Vaikka ajomatkat ovat pitkät, mutta silti omalla vapaavuorolla ei malta silmiään ummistaa kun maisemat ovat henkeä salpaavan mahtavia.
Saavuimme majapaikkaan hieman ennen pimeyden laskeutumista mikä oli aivan täydellinen ajoitus. Seuraavana aamuna sää oli aurinkoinen ja ilma raikas. Kävimme läheisessä kahvilassa syömässä lettuja ja juomassa isot kahvit ennen matkan jatkumista. Ajoimme majapaikasta muutaman kilometrin päähän josta alkoi polku jäätikön reunalle. Talsimme polkua pitkin 45 minuuttia joen uoman viertä jäätikön reunalle. 250 metrin päähän jäätiköitä. Sen lähemmäksi ei ollut asiaa, koska jäätikkö voi olla arvaamaton ja suuriakin lumimassoja lähteä liikkeelle milloin tahansa. Upealta näytti vuoren solassa korkealle kohoava jäätikön mötikkä. Ihailimme aikamme ja lähdimme talsimaan takaisin. Matka jatkui kohti seuraavaa paikkaa nimeltä Queenstown.
Matka seuraavaan paikkaan oli aivan yhtä lumoava ja satumainen kun edelliseenkin paikkaan. Queenstown sijaitsee suuren järven rannalla vuorten ympäröimänä. Tämä tarkoittaa sitä että tulosuunnastamme kaupunkiin ei päässyt muuten kun ajamalla kiemurtelevaa tietä alas vuorelta. Näky ennen kuin mutkainen tie lähti laskeutumaan kohti kaupunkia oli satumainen. Lumiset vuoret hohkasivat alkuillan sineä ja kaupungin valot kajastivat solassa. Tie oli niin kiemurainen ja osan matkaa jo jäässä, että ajoimme alas todella hiljaa. Hauska kokemus sinänsä ja luulen, että mainitsemaani näkyä en tule koskaan unohtamaan. Hienoa oli saapua perille ja viettää seuraavat kaksi päivää täällä.
kualalumpurissa 