Olen ollut nyt maanantaista lähtien ilman Internet -yhteyttä sekä ilman puhelimen kuuluvuutta. Joten blogikirjoitus kokoaa yhteen mitä noina kolmena päivänä tapahtui. Tämä on aika pitkä kirjoitus joten ota kuppi kahvia tai teetä.
Ensimmäinen päivä eli maanantai 1.6. Aamulla tulivat Sukellusfirmasta noutamaan hotellilta. Siitä sitten tekemään papereiden täyttämistä kunnes siirtyminen satamaan. Ensimmäinen laiva (Seaquest) oli tupaten täynnä. Matkassa oli snorklaajia, päiväsukellusreissulla olijoita sekä meitä, jotka tulisimme viettämään useamman päivän Suurella Valliriutalla.
Matka Australiaan on ollut pitkään haaveena. On ollut onnellista päästä tälle mantereelle ja kokea ja fiilistellä paikallista menoa. Tässä maassa on aina kiehtonut sen syrjäinen sijainti kotoota katsottuna, uskomaton luonto, eriskummalliset eläimet, maan historia ja erityisesti alkuperäisväestön historia. Olen tavannut matkoillani paljon australialaisia ja he ovat aina olleet supermukavia ja rentoja. Uskon täällä lyhyen ajan oltua, että ovat ne kyllä oikeasti suurin osa aika rentoa porukkaa. Samanlaista hyvää ja tahdikasta rentoutta soisi ilmestyä moneen maahan ja moneen ihmiseen.
Päivän ensimmäinen sukellus olikin jo heti noin tunnin päässä satamasta lähdöstä. Koko ruljanssi oli hiottu toimimaan loistavasti. Paljon henkilökuntaa pitämässä hyvää huolta. Hyvää informointia mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan. Sukellusvarusteet olivat myös mallikkaita. Eka sukellus alkoi mukavan kokoisen hain näkemisellä. On ne vaan kiehtovia ja hieman pelottaviakin otuksia. Paljon oli myös muuta kalaa nähtävillä, mutta korallit eivät olleet niin upeat kuin olin odottanut. Ekan dyykin jälkeen oli vuorossa lounas. Maittava ja tehokkaasti hoidettu. Sitten palattiin taas sukellusten pariin. Toinen sukellus ei ollut ihan niin vaikuttava kuin ensimmäinen mutta oikein rentouttava kun sain fiksattua oikean määrän painojakin. Toisen sukelluksen jälkeen oli vuorossa laivan vaihto. Vaihdoimme saman firman toisen paattiin, joka toimisi kotina seuraavat kolme päivää. Siinä aluksi kivat päiväkahvit ja sitten majoittuminen ihan ookoo hyttiin. Vuorossa kolmas sukellus, jonka aikana ei ollut erikoista nähtävää. Päivällisen jälkeen klo 19 oli vuorossa yösukellus. On vain uskomattoman maagista sukeltaa pimeässä meressä vain sukelluslampun valolla kaloja katsellen. Päivän viimeisen eli neljännen sukelluksen jälkeen kuuma suihku ja kokin tekemää hyvää kakkua. Illalla jaksoin muutaman tunnin istua laivan yhteisessä tilassa ja höpötellä niitä näitä. Ja niin se vaan On ollut tähän asti, että sukeltajat ovat mukavaa porukkaa. Yhteinen harrastus yhdistää ja puhetta riittää.
Toinen sukelluspäivä eli tiistai 2.6. Ensimmäinen sukellus olisi ollut klo 6. Ja ihan rehellisesti voin todeta, että en ole aamuihminen enkä mielellään noin aikaisin myöskään sukella. Joten jätin sen suosiolla väliin. Päivän toinen sukellus oli klo 9, joka on jo paljon parempi aika. Ihan ookoo sukellus. Yllättävän vähän kaloja, mutta suhteellisen kaunista korallia. Teimmekin sukelluskaverini kanssa pitkän melkein tunnin pitkän sukelluksen koska korallit sijaitsivat matalassa vesissä. Sukelluksen jälkeen nautin elosta ja auringosta laivan kannella, söin suklaapatukoita ja join teetä. Lounaan jälkeen oli kivasti kolme tuntia aikaa loikoiluun ja tietenkin pienille päiväunille. Iltapäivästä jatkettiin sukellushommia ja viimeinen päivän sukellus oli taas ko 19, jolloin kaikkialla oli jo pimeää. Päivät siis toistavat itseään mikä on aika rentouttavaa. Sukellusten määrä tosin on huima. Parhaimmillaan siis viisi sukellusta päivässä. Se mikä näissä päivissä on mukavaa niin on ihmiset. Mukavia tyyppejä eripuolilta maailmaa. Täällä sitä ollaan keskellä merta liikkumassa joten on ihan hyvä olla vähän sosiaalinen.
Jälleen kerran huomasin, että jotkut ihmiset tuntuvat kavereilta jo heti kättelyssä. Se on aina yhtä ainutlaatuinen tilaisuus ja mahdollisuus uusia ihmisiä tavattaessa ensimmäistä kertaa. Olen täysin tietoinen ensivaikutelmasta ja kaikesta siihen liittyvästä. Ja sitten on ihmisiä, joiden kanssa ei vaan löydy yhteistä säveltä. Olen pyrkinyt vähentämään yrittämistä löytää se yhteinen sävel kaikkien ihmisten kanssa. Minun silmissä osa ihmistä kun vaan on muikkuja, niin miksi yrittää olla hyvää pataa heidän kanssaan. Mielummin vietän aikaani kivojen tyyppien kanssa.
Tein kaikesta huolimatta sellaisen päätöksen, että viimeisenä päivänä teen aamun ekan sukelluksen. Kello soi 5.45 ja vähän potutti. Ulkona oli vielä pimeää ja ”viileää”. Siinä sitten briiffin jälkeen kamoja kasaan ja valmistautumista tulevaa varten. Se mikä oli erityisen upeaa oli, että veteen mennessä oli vielä hämärää, mutta sitten jo pohjaan päästessä oli päivä valjennut sen verran, että kalat alkoivat heräilemään. Siellä pohjassa toivottelin hyvät huomenet kaloille ja nautin rauhasta ja kalojen värikkyydestä. Todella miellyttävä sukellus.
Aamupalan jälkeen oli yksi sukellus ja kolmas vielä ennen lounasta. Aurinko kruunasi nämä viimeiset sukellukset ja korallit pikkukaloineen olivat käsittämättömän kauniita.
Reissu päättyi hotellille Cairnsissa missä rentoudun vielä muutaman päivän.
Upea sukellusmatka!
kualalumpurissa 