Blue Mountains

Perjantaipäivä alkoi aikaisin.  Olin varannut täksi päiväksi opastetun retken Sinisille Vuorille (blue mountains). Opas tuli hakemaan klo 7. Olikin itseasiassa aivan täydellistä lähteä niin aikaisin.  Sillä muut retkien järjestäjät lähtevät matkaan vasta kahdeksalta,  mikä tarkoittaa sitä,  että suuret turistibussit saapuvat samaan aikaan samoihin paikkoihin missä nähtävää on. Tämä minun tilaamani (Dingo Travels) oli pieni toimija ja meillä olikin vain viiden hengen ryhmä. Kaksi kaverusta Kaliforniasta ja pariskunta Hong Kongista.  Mukavaa väkeä kaikki. Opas oli aivan todella mainio. Paras tapaamani opas koskaan. Aivan valtava määrä täällä tietoa todella monelta eri alalta. Hän ajoi  pikkubussia ja samalla kertoi asioita. 

Matka seudulle kesti noin kaksi tuntia, joka kului nopeasti. Vuoret eivät ole korkeita ainoastaan noin 1000 metriä merenpinnan yläpuolella. Ylipäätään tässä maassa ei ole mitään korkeaa,  sillä korkein vuori on noin 2200 metriä. No jos ei vuoret korkeudellaan hurmannut niin kauneudellaan kyllä. Huikean kaunista maisemaa oli helppo ihailla. Aamupäivän ohjelmassa oli myös tutustumista alkuperäisväestöön. Se tapahtui noin 45 minuutin esityksen muodossa.  Kaksi miestä ja yksi nainen kertoivat historiaa,  tanssivat ja lauloivat. Ehkä vähän turhan turistimainen juttu,  mutta opinpahan uutta. Esityksen jälken lounas läheisessä kaupungissa ja lounaan jälkeen paluumatka, jonka aikana piipahdimme eläintarhassa katsomassa paikallisia eläimiä (kenguru,  dingo, emu, vompatti,  koala jne. )

Reissun viimeinen juttu oli 45 minuutin jokiristely Sydneyn satamaan.  Kivaa sekin ja mukava oli nähdä kuuluisa oopperatalo mereltä päin. Ilta meni syödessä ja tietenkin myös paikallisessa baarissa.

Lauantaina halusin nähdä enemmän kaupunkia. Hyppäsin bussiin ja kiertelin yhteensä varmaan kolme tuntia. Ja onneksi tein sen,  sillä kaupunki on upea. Toinen toistaan viehättävämpiä asuinalueita. Ihmiset näyttivät ottavan rennosti ja istuivat terasseilla ja pelasivat palloa puistoissa. Täällähän on siis talvi nyt ja mukavaa on ollut laittaa kunnolla vaatteita päälle ulosmentäessä. Viileä ilma tuntuu raikkaalta ja kotoisalta. Bussiseikkailun jälkeen menin vielä muutamaksi tunniksi modernintaiteen museoon tuulettamaan päätä ja kokoamaan ajatuksia. Kaikenkaikkiaan mainio päivä. Tosin olisin voinut käyttää enemmän aikaa ja vaivaa hyvän ravintolan etsimiseen. Olin ajatellut että ansaitsen tämän päivän perusteella saakutin ison pihvin,  mutta ei osunut pihvipaikkaa matkanvarrelle.

Tänään sitten matka jatkui. Tilasin eilen respasta kyydin lentokentälle.  Tulivat hakemaan sovitusti klo11. Siinä asioin respassa englanniksi ja sitten jossain vaiheessa respan tyttö totesi suomeksi, että Suomesta olet. Jatkettiin juttua suomeksi. Mutta tosiaan siis lentökentälle,  josta lento lämpimälle seudulle eli
kaupunkiin nimeltä Cairns. Kolmen tunnin lento ja perillä hotellissa klo 18. Eipä tänään ehtinyt juuri mitään erikoista tehdä,  mutta huomenna aikaisin aamusta alkaa tämän reissun sukellusosuus. Seuraavat kolme päivää asun laivassa ja sukeltelen.

Advertisement

Sydney

Air Asia toi hienosti perille Sydneyn kansainväliselle lentokentälle. Lento oli kivasti yön yli ja kesti 7,5 tuntia. Tuosta ajasta nukuin suurimman osan. Loput ajasta luin mielettömän hyvää kirjaa (Amitav Ghosh: The Glass Palace). Olin etukäteen ajatellut, että tänne maahan pääseminen on hankalaa kun olin katsonut Suomessa sitä sarjaa Australian rajalla. Siinähän ei kukaan pääse maahan ilman kattavia tarkastuksia. Olin hyvissä ajoin hakenut viisumia, joka oli muuten ehkä kätevin ikinä. Kyseessä sähköinen hakemus, joka täytetään ennen maahantuloa. Sain myönteisen päätöksen noin viidessä minuutissa. Kyllä Suomen passilla on vaan helppoa matkustaa. Kiitokset Suomen valtiolle siitä. Eikä ollut mitään vaikeuksia päästä maahan. Kukaan ei pysäyttänyt mistään ja hommo toimi. No mutta matka meni siis hyvin ja lentokentältä pääsee kätevästi junalla suoraan keskustaan. Olin valinnut hotellin sen sijainnin perusteella ja tämä on totisesti taktisella paikalla. Kaikkialle on lyhyt matka ja mielenkiintoisia paikkoja on aivan lähistöllä. Superystävällisiä kahvilanpitäjiä on useampi tällä kadulla. Hotelli ei ole luksusta vaan aika tavallista keskikastia.

Vaikka olin koneessa nukkunut aika hyvin, niin silti perille saavuttuna uudessa paikassa olin vähän väsy. Hotelliin päästyäni siis oli pienten nokosten aika. Ja siitä sitten taas noustiin Fenix-linnun lailla. Ajattelin, että ensimmäisen päivän ohjelmaksi riittää lähiympäristön tutkiminen ja Australialaisen elämänmenon ihmetteleminen. Pidän siitä, että voin istua jossain kahvilassa ja vain katsella ohikiitäviä ihmisiä. Parasta viihdettä ikinä. Ja täällä kävellessä olen tuntenut olevani pitkästä aikaan tavallinen valkoihoinen mies. Malesiassa minua katsotaan pitkään, koska olen valkoinen mies, jolla on kirkkaan siniset silmät. Ja ei siis Malesiassa pahalla katsota vaan aidon uteliaana ja kiinnostuneena. Ja olihan tässä lähistöllä vaikka mitä nähtävää. Löysin lounaaksi oikein mainion sushi-ravintolan. Kokki oli mainion puhelias ja kiinnostunut kovasti Suomesta. Illalla sitten piipahdin parissa paikallisessa baarissa ihan vaan maistamassa miltä olut maistuu tällä mantereella. Ja maistuihan se.

No tänään sitten, eli reissun toisena päivänä laaajensin hieman tutkittavaa aluetta. Hotelliltani pääse kivasti kävellen 15 minuutissa Sydneyn satamaan missä voi ihailla kuuluisaa oopperataloa ja siltaa. Ja satama oli tosiaan mainio paikka. Saavuin paikalle iltapäivän päätteeksi ennen kuin pimeys laski. Odottelin rauhassa kello kuutta, koska silloin olisi pimeää ja sataman ympärillä oleviin taloihin ja ooppera taloon heijastettaisiin valoshowt. Oli odottamisen arvoinen. Satama täyttyi ihmisistä ja upeista valoista. Valojen lisäksi oli katusoittajia, tanssiryhmiä, taikureita jne. Todella mukavaa torstai-illan viihdettä. Vaikka kuinka olen kuvista nähnyt kuvia Australian kuuluisimmasta rakennuksesta eli oopperatalosta, niin silti kyllä se oli se tunnelma ja muut ihmiset ja elämä joka teki satamasta huikean paikan.  Sitten olikin jo vuorossa päivällinen, jota löytyi kivasta Italialaisesta ravintolasta. Otin paljon alkuruokaa ja pääruoaksi risottoa, jossa oli kanaa, pestoa, tuoreita yrttejä, pinjansiemeniä ja cashwepähkinöitä. Saakutin hyvää oli. Aion tehdä samaa kun pääsen omaan keittiöön kotona Suomessa.

Huomenna sitten kokopäivä retki Sinisille Vuorille.

Toukokuu

Niin on vaan toukokuu hiljalleen vaihtumassa kesäkuuhun. Aivan ehdottomasti paras kuukausi kaikista on toukokuu, siis Suomessa. Täällähän ei juuri huomaa kuukausien vaihtumista, sillä sää on samanlainen aivan jokainen päivä. Vähän haikeana olen katsonut kuvia kevään ja ennen kaikkea kesän saapumisesta Suomeen. Aina heti kun se loskavaihe on ohitettu, niin sitten ollaan jo hyvissä tunnelmissa. Eikä tässä ole enää kuin alle kuukausi Juhannukseen (ja mun synttäreihin).  Tähän toukokuuhun on mahtunut yksi viikonloppumatka Langkawille. Se on siis Malesian verovapaa saari, jonne matka Kuala Lumpurista taittuu 50 minuutissa lentäen. Viikonloppu oli erittäin onnistunut ja saarielämä taas maistui. Ilma oli raikas ja ihmiset ystävällisiä. Langkawilla on yllättävän paljon tekemistä, jos siis haluaa ylipäätään mitään tehdä. Hotelli sijaitsi kauniilla rannalla, joten aika paljon aikaa tuli vain vietettyä merta kuunnellen ja katsellen. Olin onnellisesti yllättynyt erilaisten lintujen määrästä. Hotellin alue oli todella vehreä ja siellä oli uskomaton määrä toinen toistaan kauniimpia lintuja. Mukavahan siinä oli parvekkeella istua, valkoviiniä lipittää ja lintuja ihailla. Ja iltaa kohden linnut sen kun kasvoivat. Voin kyllä ihan vilpittömästi suositella Langkawia lomakohteeksi kenellä vain. Sinne on lyhyt matka ja kaikille viinin ja oluen ystäville tiedoksi, että hintataso on verovapaudesta johtuen todella alhainen.

Toinen toukokuun viikonlopuista menikin Bangkokissa. Thaimaa ei kyllä petä koskaan. Palvelu on taivaallisen hyvää, ihmiset ovat hymyileviä ja ovat onnellisia siitä, että joku ostaa heidän tuotteitaan tai palveluitaan. Bangkok on kuuluisa temppeleistään ja niistä muutamissa tulikin käytyä. Kaupunki on iso ja siellä riittää paljon ihmeteltävää. Bangkokiin lento tapahtui Thai Airwaysillä ja minulle ko. yhtiöllä matkustaminen ensimmäinen kerta. Onneksi kohdalle osui uusi lentokone ja luonnollisesti palvelu oli aivan taivaallisen hyvää. Lentomatka Kuala Lumpurista Bangkokiin ei kestä kuin kaksi tuntia, joten aika sopivan mittainen matka. Henkilökohtaisesti en kokenut, että Bangkok olisi minulle jotenkin erityisen viihtyisä paikka tai sellainen jonne haluaisin palata uudestaan ja uudestaan. Minusta Thaimaan parhaat paikat löytyvät pieniltä saarilta, missä elo on rentoa ja ruoka taivaallisen hyvää. Ja sitten tietenkin, kun kerta Bangkokissa ollaan, niin onhan siellä teetettävä puku. Tein hyvän ja laajan pohjatyön netissä ja etsin kaupungin parhaimman räätälin, jonka putiikki olisi vielä lähellä hotellia. Löysin sellaisen ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Menin käymään putiikissa noin klo 17 torstaina. Heillä oli valikoimassa hurja määrä erilaisia kankaita sekä pukuihin, että paitoihin. Valitsin superystävällisen räätälin kanssa kivan värisen kankaan puvuksi ja siitä se prosessi sitten lähti käyntiin. Ajattelin, että tässä kun kerta nyt mittoja otetaan, niin tilataan samalla paitoja. Tilasin kolme paitaa puvun kanssa pidettäväsi. Siinä räätälimestari sitten otti mittoja ja saneli niitä apupojalle. Mittojen ottamisen jälkeen oli vielä tuplavarmistus, että mitat ovat varmasti oikein. Aikaa kankaan valitsemiseen ja mittojen ottamiseen ei minulta mennyt kuin puolisen tuntia. Seuraavaksi päiväksi sovimme klo 12 tärskyt, jolloin olisi ensimmäinen sovitus. Seuraavana päivänä sitten sovituksessa oli jo housut valmiina, jotka olivatkin aivan täydelliset. Samalla myös ensimmäinen versio paidasta sovitettiin. Siihen tehtiin vain pieniä muutoksia, kuten lyhennettiin vähän hihoja. Sovitettavaan puvuntakkiin tuli eniten muutoksia ja räätäli maalaili linjoja valkoisella liidulla. Homma oli ohi 20 minuutissa. Sovimme jälleen, että tulen huomenna viimeiseen sovitukseen klo 16. Erityisen mukavan sovituksesta teki se, että paikka sijaitsi 3 minuutin kävelymatkan päässä hotellista ja toisekseen se, että paikan pitäjät olivat erityisen ystävällisiä, kohteliaita ja osaavia. Heillä oli silmää väreille ja malleille. Sitten lauantaina klo 16 kävelin kolmannen kerran räätäliin. Sovitin vielä kerran paidan, housut ja takin. Ja ne istuivat täydellisesti. Olisin varmasti saanut puvun reilusti yli puolet halvemmalla jostain toisesta paikasta. Mutta tämän paikan arvostelut ja kankaan laatu olivat niin hyvät, että siitä kannatti maksaa. Ja erityisen hyvä puoli tässä on se, että he säilyttävät puvun mittojani siellä tallessa. Eli sitten jos ja kun haluan tilata uuden puvun niin sähköpostilla onnistuu ja he lähettävät puvun sen valmistuttua suoraan kotiin. Että nyt vaan kaikki kovasti häitä pitämään ja töistä iso ylennys, että saan hyviä syitä tilata pukuja lisää. Niin ja kai tässä pitää pitää omista mitoistaan huolta, ettei pääse liikaa pyöristymään. On nimittäin aika huvittavan näköistä

Sellainen oli Bangkokin reissu.

Nyt ollaan sitten taas jännän äärellä. Huomenna olisi edessä toinen tämän reissun eeppisistä seikkailuista (Japani oli number one). Lennän nimittäin huomenna Australiaan. Edessä olisi viisi päivää Sydneyssä, sitten lennän sieltä Cairnsiin, jossa tarkoitus on sukellella Suurella Valliriutalla. Sittenpä matka jatkuu Uuteen-Seelantiin, jossa vuokra-autolla huristetaan koko maan läpi. Edessä siis kolmisen viikkoa uusia tuulia, toivottavasti uusia hienoja elämyksiä ja ajatuksia. Yritän kirjoitella matkakuulumisia tasaiseen tahtiin.

Arkea

On pakko myöntää, että palaaminen Japanista Malesiaan oli tylsää. Tässä paikassa on paljon paljon hyviä puolia, mutta silti koin, että Japani oli enemmän minun juttu. Ilmasto on täällä ehkä siinä mielessä kivempi, että ei tartte kuin shortsit ja t-paita viskaista päälle kun ulos menee. Samalla ilmasto on myös tylsempi, koska joka päivä on sama lämpötila ja joka päivä jossain vaiheessa myös sataa. Ja nyt viimeaikoina on esiintynyt todella huikeita ukkosmyrskyjä. On maagista. Katsella pimeässä illassa, kun ukkoset leimahtelevat kaupungin yllä. Jyrinä ja salamointi on huikeaa. Siinä missä Japanissa pidin järjestyksestä, tehokkuudesta, kohteliaisuudesta, ihmisten huomioonottamisesta ja säännöistä, niin edellä mainitut asiat ovat niitä joita täällä Malesiassa ei juuri esiinny. Ehkä hieman tässä kärjistän, mutta elämäntyyli ja rytmi on täällä paljon rennonpaa ja se tuo mukanaan myös sen, että ehkä ei tarvitse huomioida niin paljon muita ihmisiä (erityisesti liikenteessä ja kauppakeskuksissa), säännöillä ei ole väliä koska kaikesta selviää maksamalla (korruptio kukoistaa kaikilla elämän osa-alueilla), tehokas ei myöskään voi olla, koska on niin kuuma. Jotenkin, tuntuu että todella suuri osa ihmisistä haluaa elämän olevan yksinkertaista ja että kaikki pyörii vain oman navan ympärillä. Olen tavannut täällä uskomattoman fiksuja tyyppejä, jotka haluavat muuttaa tätä yhteiskuntaa enemmän välittäväksi, oikeudenmukaisemmaksi ja vähentää korruptiota. Olen myös tavannut ihmisiä, jotka vähät välittävät mistään muusta kuin itsestään. Ravintoloissa näkyy lapsiperheitä, missä lapsien annetaan heitellä ruokaa, huutaa ja kiljua samalla kun itse syödään suu auki, puhutaan ja tottakai näprätään puhelinta. Minun maailmassa edellä mainittu on huonoa käytöstä, ja nimenomaan minun maailmassani. Nämä ihmiset tuskin pitävät sitä huonona käytäksenä, joten minun ongelmani se silloin on, ei heidän.

Olen yrittänyt miettiä mistä täällä vallitseva yrittämättömyys (yleinen laiskuus) johtuu ja en todellakaan ole löytänyt mitään vastausta. Tämä on aivan ihana maa, jolla olisi valtavat mahdollisuudet nousta kurjuudestaan todelliseksi unelmamaaksi. Poliittinen järjestelmä on mikä on ja varmasti on mielettömän vaikeaa sovittaa yhteen muslimien ja ei-muslimien tapoja elää ja olla. Jos korruptiota on esiintynyt aina, niin sitä ei hetkessä kitketä pois. Koulutukseen tulisi panostaa paljon. Lapset pitäisi saada lukemaan, ajattelemaan ja kyseenalaistamaan. Valtion tulisi tehostaa toimintaa esimerksi teiden kuntossapidon suhteen ja näyttää esimerkkiä miten töitä tehdään ja miten muutoksia voidaa saada aikaiseksi. Ja tietenkän kaikki ei ole mustavalkoista ja kaikki eivät ole laiskoja jne. Tämä vain minun pienenä ajatuksena ja minun ”silmälasien” läpi suodatettuna. 

Täällä siis Japanin jälkeen arki on ollut arkista: salilla käyntiä, syömistä, ihmisten tapaamista, opiskelua, leffojen katselua ja yleistä ihmettelyä. Huikeita ruokia on taas tullut maisteltua ja monesti myös petyttyä ruokaan. Kohta tulee kuusi kuukautta täyteen Aasiassa oleskelua ja pakko kai se on myöntää, että tässä alkaa myös olla mielihaluja töiden tekemistä kohtaan. Tarvittiin siis kuusi kuukautta siihen, että työasiat lähtevät mielestä ja että taas alkaisi olla valmis työhaasteisiin. Sitten kun aloitan työt, niin kuinkahan kauan kestää, että kaipaan takaisin töistä-vapaaseen arkeen. Mutta vielä ei ole töiden aika sillä edessä on vielä muutama todella mielenkiintoinen seikkailu.

Ai niin vappu. Vappua ei tänä vuonna ollut ollenkaan. Ja koska tänä vuonna vappu jäi väliin, niin ensivuonna sitä suuremmat vappuhulinat. Nyt kahvilaan istumaan ja tuijottamaan ihmisiä ja miettimään mikä minusta tulee isona 🙂