Täällä!

Viimeiset viikot ennen matkaa olivat todella kiireisiä. Paljon järjestelyitä, kuten sen miettiminen, että kaikki laskut saisi e-muotoon, jotta matkan aikana verkkopankin kautta maksaminen onnistuisi hienosti.

Suurin ja vaikein asia oli tietysti koirien vieminen hoitoon. Vaikka he ovat maailman parhaassa hoidossa mummolla ja papalla niin silti nikotellen piti heidän sinne viedä. Pitkä aika olla erossa kahdessa maailman hurmaavimmasta koirasta, mutta uskon vakaasti, että vaikeampaa tämä ero minulle kuin koirille.

Vakuutusten kuntoon laittaminen eikä vähiten kämpän tyhjentäminen ja siivoaminen vei hullun paljon aikaa. Mikäli pitkälle matkalle lähtee niin kannattaa ehdottomasti kilpailuttaa pitkät matkavakuutukset. Hintaero ko. vakuutuksissa olivat huimat. Siinä missä kallein olisi ollut 700 euron hujakoilla niin halvin löytyi Fennian (etuasaikkaille) 100 euroa koko perhe. Matkatavaravakuutusta en ottanut koko matkalle, vaan ekalle kolmelle kuukaudelle, joten jos jotain on tarkoitus hävittää, niin hävitköön se ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Vesimaksut ovat poikki samoin kuin auton vakuutukset. Vakuutusmaksujen tasaantuminen tietty tuo joustoa reissubudjettiin. Tai ainakin tasaantuu jossain vaiheessa kun reissusta palataan.

Kaikki rokotukset pitäisi olla kunnossa. Tuli otettua rokotukset lavantautia, koleraa ja Japanin aivokuumetta vastaan. Lisäksi hepatiittivahvisteet ja kausi-influenssa. Malariaa varten on sellaisia pillereitä, joita otetaan sitten vasta kun mennään sellaisille alueille, jossa on merkittävä mahdollisuus ko. taudin saamiseen. Täällä Kuala Lumpurissa ei nyt ole suurtakaan varaa tautia levittävistä hyttysistä.

Lennot
Eka pätkä oli Helsingistä Frankfurtiin ja se taittui Finnairilla, jossa nuivat ja AY-taisteluissa väsyneet taivaalliset tarjoilivat tekivät hyvin selväksi, että palvelun minimitasolla mennään tällä lennolla. Kapteeni sentään kuulutti asiat neljällä kielellä, joten siitä pointsit hänelle. Valitettavasti taitaa olla niin, että mikäli ei ole tyytyväinen nykyisiin työehtoihin, niin ei ne siitä ainakaan parane näyttämällä hapanta naamaa ja uskomattoman huonoa asiakaspalvelua niille matkustajille, jotka hyvin suurella todennäköisyydellä tulevat lentämään myös tulevaisuudessa. Ehkä on liian syvään iskostunut suomalainen sanonta, että saavutetuista eduista ei pidä luopua. No siinä on sitten vaakakupissa myös se, että sitä työpaikkaa (eli etua) ei ole tulevaisuudessa ollenkaan.

Frankfurtista matka Kuala Lumpuriin jatkui Malaysia Airlinesin lennolla MH005. Pitkä, todella pitkä lento (12 tuntia), mutta aika kului kuin siivillä, heh heh joo. Oli oikein hyvä lento tarjoiluineen ja kaikkineen. Aasialainen henkilökunta huolehti matkustajien tarpeista asiakaspalveluhymy, eli tekninen hymy, huulilla ja homma toimi. Ruokaa tuli koko ajan eteen ja virvokkeita. Todella kuoppainen matka kyllä oli, vähän väliä paloi turvavyökyltit ja konetta keinutti ja heilutti, mutta ilmassa pysyttiin ja ajoissa saavuttiin perille. Miinusta kuitenkin tulee huonosta leffavalikoimasta. Ei muusta. Onneksi olen jossain maidossa saanut hyvän unenlahjat, joten suurin osa lennosta tuli varmaan pötköteltyä peiton alla ja haaveiltua lämmöstä ja auringosta.

Kuala Lumpurissa
Saapuminen oli sillä tavalla sopivaan aikaan (perillä klo 8.00), ettei minkäänlaisia jonoja ollut mihinkään. Niin maahantulo kuin laukkujen hakeminen sujui todella jouhevasti. Pienen väsyneen neuvottelun jälkeen päädyttiin ottamaan mittaritaksi hotelliin. Vaihtoehtoina olisi ollut Airporttaxi, mutta otimme punaisen halvan pirssin. Kentältä Intercontinentaliin maksoi 75 RIM. Ihan ok hinta ja kuskin käytiin läpi KL:n suosituimmat autot ja ruuhka-ajat. Hyvää, halpaa ja tehokasta palvelua alusta loppuun.

Hotellissa
No koska aamulla saavuttiin niin huone ei ollut vielä valmis. Nopea kierros korttelin ympäri ja takaisin hotelliin altaalle odottaa huoneen vapautumista. Aika jumalaista uida pitkä lennon jälkeen ja sitten pienet päikkärit altaalla. Altaan poolboy ilmoitti huoneemme olevan nyt valmis ja lähdimme hakemaan avainta. Saimme avainta ja marssimme huoneen ovelle. Huone ei kuitenkaan ollut valmis vaan palasimme takaisin vastaanottoon. Tästä tuli sellainen anteeksipyyntöjen show, että ei mitään rajaa. Tästä suuren suuresta vääryydestä johtuen joimme ja soimme samana iltana iltana iltaiseksi. Koska tällaista ei pitäisi tässä hotellissa sattua. No ei ollut isoa asia meille, mutta ilmainen ruoka ja juoma kelpaa reissulaiselle aina. Kiitos.

Fiilikset
Tällä hetkellä fiilikset ovat sekavat. Huikea seikkailu edessä ja se toki jännittää ja samalla antaa toivoa uusien asioiden ja tapojen löytymisestä, mutta pakko kai se on myöntää, että myös osa ajatuksista on kotona koirien, perheen ja ystävien luona. Mutta kyllä tämä tästä vielä muuttuu stabiilimmaksi. Huomenna sitten ensimmäiset varsinaiset askeleet kohti kotoutumista Kuola Lumpurissa.